Jakutianlaika, on Pohjois-Itä Venäjän alkuperäiskansan {”dog-rivers”} jalostama primitiivinen kantarotu. Eri aikakausiensa tutkijat (mm. A. F. Middendorf, V. L. Seroshevsky, L. P. Sabaneev, N.V. Slyunin, P.K. Maak, The Prince A. A. Shirinsky-Dhikhmatov, V.I. Jokhelson, E. V. Pfizenmeier, E. G. Orlov, M. Dmitrieva-Sulimova, E. I. Shereshevsky, A. G. Chikachev ) kutsuivat rotua erilaisilla nimillä ; Alazeevskaya, Anyuiskaya, Arcticheskaya (Arctic), Verkhoyanskaya, Kolymo – Indigirskaya, Omolonskaya, Omsukchanskaya, Okhotskaya, Polarnaya (Polar), Susmanskaya, Severo-Vostochnaya (North-Eastern) sledge dog, Tungusskaya, Chuvychanskaya, Evenskaya, Yakutskaya jne
Vuonna 1635 kasakoiden asiakirjoissa mainitaan koirat, jotka elivät yhdessä alkuperäisväestön «dog rivers» kanssa. Samoin, vuonna 1692 Amsterdamissa julkaistiin hollantilaisen tiedematkaaja- maantieteilijä- Nicolaas Cornellisson Witsenin kirja «Noord en Oost Tartarye» joka sisälsi materiaalia aiheesta «Ways of movement of the Yakutians in the winter». Materiaali osoitti, kuinka koiria käytettiin luonnollisina kulkuvälineinä alueella. Nämä olivat ensimmäiset kuvatodisteet Yakutian koirista. Kuvissa esitettiin myös, kuinka koiria käytettiin kuormanvetäjien ohella myös hiihdossa köyden päässä apuna – ja näitä kuvia voidaankin pitää varhaisimpina todisteina koirahiihdon historiassa.
Vuonna 1730 Vitus Jonassen Bering alkoi varustaa toista laajennettua Kamchatka retkikuntaa. Tutkimusmatkassa käytettiin näitä arktisen Yakutian koiria. Nämä olivat ensimmäisiä maantieteellisiä tutkimusmatkoja, joissa käytettiin apuna koiria. Ivan Pavlovsky kirjoitti kirjassaan «Geography of the Russian Empire» vuonna 1843: «Koiria (Jakutian laikoja) käytettiin postiviejinä”. Vuonna 1839 Yakutian alueella talvisaikaan käytettiin 20 koiran valjakoita kuljettamaan lasteja Yakutiasta Okhokaan ja sieltä edelleen Kamchatkaan. He valjastivat jopa 10 koiraa, 5 pareissa (2 koiraa peräkkäin) pitkin pitkää hihnaa, johtajanaan yhdestoista. He vetivät 25-35 poodsin (1000-1400 paunaa eli 450-640 kg) lastia jopa 80 virstaa (noin 53 mailia eli 85km) päivässä. Jos lasti ei ollut raskasta, samat koirat saattoivat vetää jopa 140 virstaa (noin 95 mailia eli 153km) päivässä. Vuonna 1850, professori Ivan Yakovlevich Gorlov kuvaili perinteisiä Jakutian laikojen ylläpitoa- ja käyttöä koskevia tapoja kirjassaan «Overview of economic status, statistics of the Russian Empire for 1849». ”Jakuutit käyttävät koiriaan valjakoissa ja raskaiden kuormien kantajina. Koirat pysyvät ulkona vuoden ympäri ja kesäaikaan ne kaivavat kuoppia maahan viilentääkseen itseään, tai uivat vedessä moskiittojen takia. Talviaikaan ne etsivät suojaa syvistä lumikuopista, mennen kerälle ja peittäen kuononsa pörröisellä hännällään.» Jakutianlaikojen monet käyttömahdollisuudet jokapäiväisessä elämässä, ovat säilyneet vuosisatojen ajan, alkaen metsästyksestä, asuntojen vartioinnista, karjan hoidosta ja tietysti rekikoirana toimimisesta.