Terveys

Kaikki jakutianlaikojen viralliset terveystulokset on katsottavissa jalostustietokannasta!
Jakutianlaika on rakenteeltaan perusterve ja liioittelematon koira, mutta sillä on jonkun verran terveysongelmia. Tyypillisin terveysongelma jakutianlaikoilla on tällä hetkellä lonkkavika. Rodussa esiintyy lonkkia koko skaalalla terveestä vakavaan dysplasiaan, yleisimmän tuloksen ollessa lievä dysplasia. Toinen yleinen terveysongelma on silmän epätyypillinen rakenne ja sen aiheuttama glaukooma. Sekä lonkat, että silmät kuuluvat jakutianlaikan PEVISAan. PEVISAn ulkopuolelta yleisimpiä terveysongelmia ovat selän löydökset, yleisimpänä LTV1. 

Lonkkadysplasia

Jakutianlaikoilla lonkkaniveldysplasian syynä on useimmiten matalat lonkkamaljat, mutta pahimmissa tapauksissa lonkkamaljat ovat olleet epämuodostuneet / olemattomat.  Lonkkanivelen kasvuhäiriö periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan useammassa eri geenissä. Lonkkadysplasian periytymisaste vaihtelee eri tutkimusten ja rotujen välillä 0.1-0.6 välillä. 
Ympäristötekijät, kuten esimerkiksi pennun ja sen emän aliravitsemus tai koiran kasvunaikainen kohtuuton rasitus pentuessä voivat tuoda geneettisesti alttiin koiran lonkkavian esille. ​Ne eivät kuitenkaan aiheuta sitä. Emän ja pennun normaali hyvä hoito voivat pitää muutokset lievempinä. 
​
Suomen jakutianlaika ry suosittelee kaikkia tutkimaan myös lemmikkikoiransa vähintään lonkkien ja silmien, sisältäen gonioskopian, osalta! Terveystutkimukset hyödyttävät sekä omistajia antamalla lisätietoa koiran terveydestä, mutta myös kasvattajia antamalla tietoa jalostuskoirien sukulaisista sekä jälkeläisnäytöstä! 
Lonkkanivelen kasvuhäiriötä voidaan vähentää jalostuksella. Jalostuksessa on hyvä ottaa huomioon koiran omien tulosten lisäksi myös sukulaisten saatavilla oleva tieto: sisarusten, vanhempien tai edellisten jälkeläisten tulokset. 

Jakutianlaikalla PEVISA rajaa huonommat kuin C-lonkkaiset koirat ulos jalostuksesta. C-lonkkainen koira on aina paritettava joko A- tai B- lonkkaisen koiran kanssa. ​

Silmät

Jakutianlaikojen silmät ovat pääosin oireettomat, mutta muutamalla koiralla Suomessa on todettu glaukooma ja noin puolella koirista on löydetty silmätutkimuksessa glaukoomalle altistavia rakenteita. Glaukooma eli silmänpainetauti on monella rodulla perinnölliseksi oletettu silmäsairaus. Perinnöllistä (primaaria) glaukoomaa sairastavalla koiralla silmän sarveiskalvon ja värikalvon kulmaus (nk. kammiokulma) on rakenteeltaan usein poikkeava. Kammiokulmassa sijaitseva kampamainen rakenne eli niin kutsuttu pektinaattiligamentti on poikkeava ja/tai kammiokulma on madaltunut. Rakenteen poikkeama voi kehittyä iän myötä. Kammiokulman rakennetta tutkitaan gonioskopiatutkimuksella.

Jakutianlaikojen PEVISA määrää jalostuskoirien silmät tutkittavaksi, myös gonioskopian osalta. PEVISA ei määritä rajaa minkä tuloksen saaneita koiria saa käyttää. Kennelliitto suosittelee seuraavaa:
Jos glaukoomatutkimuksessa todetaan lievä tai kohtalainen kammiokulman epänormaali rakenne, suositellaan, että mikäli koiraa kuitenkin käytetään jalostukseen, tulisi parituskumppanin olla gonioskopiatutkittu ja terve. Jos muutokset on merkitty vakavaksi, ei koiraa pidä käyttää jalostukseen glaukoomariskin takia.
Yksittäisinä löydöksinä on esiintynyt myös kataraktaa ja ylimääräisiä ripsiä

Perinnölliset selkäsairaudet

Jakutianlaikoilla esiintyy jonkun verran myös perinnöllisiä selkäsairauksia. Näistä yleisin löydös on LTV1, mutta myös vakavampia löydöksiä kuten spondyloosia esiintyy.  Tilastollisesti noin joka viidennellä jakutianlaikalla on jokin löydös selkärangassa. 

Rakenne

​Rakenteellisesti jakutianlaikojen yleisimpiä ongelmakohtia ovat heikot takaosat. Heikot takaosat ilmenevät liian suorina polvina ja kintereinä sekä pihtikinttuina. Myös etuosa voi olla liian kapea ja olka- ja kyynärkulmat riittämättömät. Takaosan ongelmat vaikuttavat myös liikkeisiin, joiden tulisi olla yhdensuuntaiset ja suorat. Nämä eivät yleensä aiheuta terveydellisiä haittoja. 

Kuurous 

Yksittäisiä täysin kuuroja / toispuoleisesti kuuroja koiria on tiedossa niin Venäjällä, muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Kyse ei ole kovin yleisestä ongelmasta, mutta sen olemassaolo on hyvä tiedostaa. Koiran kuuloa voi tutkia BAER-kuulotutkimuksella.
​Jakutianlaikojen alttius kuuroudelle on oletettavasti perinnöllistä sekundääristä synnynnäistä kuuroutta, joka selittyy värigeeneillä. Jakutianlaikoilla merkittävimmät kuuroutta aiheuttavat geenit ovat piebaldismi ja white head. Nämä aiheuttavat jakutianlaikojen ilmiasuun valkoiset alueet. 
Valkolaikkuisuutta aiheuttavat geenit eivät automaattisesti aiheuta kuuroutta. Kuurous näissä tapauksissa aiheutuu sisäkorvan melanotsyyttien puuttumisesta tai vähenemisestä. 
Sisäkorvan melanotsyyttien tilannetta ei voida nähdä näkyvän korvan väristä; mustakorvainen mutta valkolaikkuinen koira voi olla kuuro ja valkopäinen koira kuulla. Ainoa tapa selvittää kuuleeko koira, on BAER-kuulotutkimus.
© Suomen jakutianlaika ry 2023